Huuhaata, hömppää, onko lohikäärmeen lääketieteestä tutkittua tietoa vai onko kyseessä mystinen osa maailman vanhinta kulttuuriperintöä? Uskotko todella kiinalaiseen lääketieteeseen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasin lyhyesti jo blogini ensimmäisessä postauksessa. Nämä kysymykset kuitenkin nousevat esille aika ajoin, joten aika nostaa kissa pöydälle uudestaan tai tässä tapauksessa neulat iholle. Painopisteenä akupunktiotutkimukset.
Ensimmäiseksi haluan todeta, että kun itse lähdin opiskelemaan kiinalaista lääketiedettä, en miettinyt kertaakaan kiinalaisen lääketieteen tutkimuksia tai millaisia tutkimuksia ylipäänsä on tehty. Mielestäni tuhansia vuosia jatkunut hoitoperinne ja traditiot itsessään ovat kunnioitettavia, vaikuttavia ja kiehtoivat silloin ja kiehtovat edelleen. Asiat, jotka ajoivat minua kohti opintoja, olivat erityisesti kohtaamieni kiinalaisen lääketieteen asiantuntijoiden avoimuus ja ammattitaito, sain itse valtavasti apua akupunktiosta ja koin että mielen ja kehon yhteydet ovat oppimisen arvoisia ja minua kiinnostavia kokonaisuuksia.
Pohdiskelevaan, teologiseen taustaani kiinalainen lääketiede tarjoaa loputonta aivojumppaa ja saan pohtia asioita eri näkökulmista. En ymmärrä, miksi meillä pitäisi olla kiinalaisen tai länsimaalaisen lääketieteen vastakkainasettelua? Miksi emme voi ennemmin rakentaa yhdistäviä siltoja? Miksi emme voi poimia molemmista palasia, jos yhteinen pyrkimyksemme on ihmisen hyvinvointi, sen edistäminen ja ylläpitäminen? Koen että ensimmäisenä eivät riitele asiat vaan ihmiset keskenään. On olemassa hyvä sanonta: riitaan tarvitaan aina kaksi. ”En minä riitele mutta tuo toinen..” Ihmisen on helppo nähdä oma näkökulmansa ja ajatusmaailmansa ja hakea näitä näkökulmia tukevia ja vahvistavia todisteita. Välillä on vaikeaa nähdä asioita toiselta puolelta.
Monet esimerkiksi hakevat yhtä oikeaa tietä hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikka sellaista ei ole olemassakaan. Maailma on liian monitahoinen pomminvarmoille ratkaisuille, joten on monta, hämmästyttävän erilaista reittiä. Omassa maailmassani on tilaa molemmille lääketieteille, minulla ei ole tarvetta valita kumpi voittaa vaan koen että molemmille on oma tilansa, aika, paikka ja tarpeensa. Yhdessä. Pääasia että ihmisen hyvinvointi on aina keskiössä, turvallisen ammattitaitoisesti, omat rajansa tuntien ja tarvittaessa aina ohjataan hoitopolussa eteenpäin.
**********
Lyhyt kertaus akupunktiosta Suomessa tällä hetkellä
Suomessa terveydenhuolto käyttää akupunktiota yleensä vain tiettyihin sairauksiin, kuten poskiontelotulehduksiin, migreeniin ja kipuhoitoihin. Suomessa lääkärien akupunktiokoulutus on keskittynyt länsimaiseen sairauskäsitykseen ja sairauksien hoitokaavoihin eikä perustu kiinalaiseen lääketieteeseen. Esimerkiksi poskiontelotulehdus hoidetaan tietyllä pisteyhdistelmällä, jolla on voitu tilastollisesti osoittaa olevan vaikutusta kyseiseen vaivaan. Tutkimusten mukaan monet standartoidut hoitokaavat ovatkin osoittautuneet toimiviksi. Hoito tehdään usein ilman kiinalaisen lääketieteen diagnoosia ja hoidon muokkaamista yksilön tilan mukaan.
Lääketieteellisessä akupunktiossa hoito kohdistuu useimmiten lihaksiin, hermoihin ja triggerpisteisiin. Neuloja ei välttämättä pistetä akupunktiopisteisiin vaan myös jännittyneisiin lihaksiin, jolloin neuloitus on usein kivuliaampaa. Fysioterapeutit ovat pääasiassa keskittyneet hoitamaan tuki- ja liikuntaelimistöä ja akupunktiota käytetään lähinnä kivunlievitykseen.
Sekä kiinalainen että lääketieteellinen akupunktio hoitavat tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloja ja rasituksia mutta psyykkisen puolen ongelmatilanteita hoidetaan enemmän kiinalaisen lääketieteen puolella, esimerkiksi ahdistuneisuutta, jännitystä, masennusta, mielen levottomuutta, stressiä ja unettomuutta. Hoito muokataan yksilön tilan mukaan kiinalaisen lääketieteen diagnostiikan mukaisesti.
**********
Kiinalaisesta lääketieteestä ei ole tutkittua tietoa. Totta vai tarua? TARUA.
Perinteinen kiinalainen lääketiede on tunnustettu kliinisen lääketieteen keskuudessa ja Maailman Terveysjärjestö WHO on julkaissut muun muassa yli 400 nimikettä sisältävän listan sairauksista, joihin akupunktio soveltuu. Skotlantilainen lääkäri Archie Cochrane kritisoi vuonna 1979 lääkärikuntaa siitä, että ei ole järjestelmällisesti koottu yhteen ja analysoitu kunkin lääketieteen erikoisalan piirissä julkaistujen kontrolloitujen tutkimusten tuloksia. Nykyisin Cochrane-verkosto on arvostettu kansainvälinen tutkimusverkosto, joka tuottaa Cochrane-katsauksia eli tiivistelmiä lääketieteellisestä tutkimustiedosta vuosittain. Cochrane-katsauksissa kootaan kaikki saatavilla oleva tutkimustieto tarkasti rajatusta aiheesta, kuten kiinalaisesta lääketieteestä, josta löytyykin useita tutkimuksia.
Akupunktion tieteellinen tutkimus
Tulevaisuuden lääketiede: uudet huipputekniset menetelmät ja ikivanhat hoitokeinot mullistavat terveysalaa yhteisvoimin. Näin otsikoi Tieteen kuvalehti, National Geographic kannessaan numerossa 1/2019. Itse artikkelissa käydään Kiinan keisarin lääkekaapilla ja kerrotaan vanhojen kiinalaisten rohtojen muuttavan modernia terveydenhoitoa. Yrttilääkintä on perinteinen hoitomuoto Kiinassa tänä päivänäkin. Euroopassa yrttilääkintä on lain puitteissa ollut rajoittuneempaa.
Akupunktiotutkimuksissa käytetään erilaisia tutkimusasetelmia. On yksittäisiä potilasraportteja (case study), kontrolloituja tutkimuksia (RCT = randomized controlled trial, satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ja non-RCT) sekä niiden pohjalta tehtyjä systemaattisia katsauksia ja meta-analyyseja ( = analysoidaan samasta aiheesta tehtyjä RCT-tutkimuksia yhdistämällä niitä systemaattisesti yhdeksi suureksi aineistoksi, jonka tarkoituksena on saada aikaan synteesi ja antaa kysymyksestä yksittäisiä tutkimuksia vahvempaa näyttöä). Akupunktiotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 julkaistu bibliometrinen analyysi (= tieteellisten, painettujen julkaisujen tutkimus) löysi yli 13 000 alaan liittyvää tutkimusta 60:sta eri maasta.
Suomessa akupunktion tutkimus on marginaalista verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaihin, joissa akupunktiotutkimus on aktiivista. Luin vuoden 2017 raporttia akupunktion tieteellisistä todisteista eri vaivoihin (Mel Hopper Koppelman: Acupuncture: an overview of scientific evidence). Vahvaa näyttöä oli kahdeksan eri sairauden hoidossa: allerginen nuha, kemoterapian aiheuttamat pahoinvointi ja oksentaminen, krooninen alaselkäkipu, päänsärky (jännitysniskasta johtuva tai krooninen), polven nivelrikko, migreenin ennaltaehkäisy, leikkausten jälkeinen pahoinvointi ja oksentaminen sekä leikkausten jälkeinen kipu. Kivun hoitoa koskevien tutkimusten arvioinnissa on tärkeää muistaa, että lumevaikutuskin vähentää potilaan kipuja ja sen merkitys on usein huomattava.
Millainen on hyvä akupunktiotutkimus?
Hyvässä satunnaistetussa ja kontrolloidussa akupunktiotutkimuksessa noudatetaan yleisiä lääketieteellisen tutkimuksen metodeja. Tavanomaisen raportoinnin lisäksi niistä pitäisi käydä ilmi muun muassa käytetyt pisteet, neulatyypit, hoitosarjojen kestot, tekniikat, vaste pistolle (ns. deqi: potilaan kokemukset), perustelut pistevalinnoille, käytetty akupunktiotyyli (perinteinen kiinalainen lääketiede, japanilainen akupunktio, korealainen akupunktio, ”länsimainen” lääketieteellinen akupunktio, korva-akupunktio, viiden elementin akupunktio jne.) sekä hoitoa antaneiden henkilöiden koulutus akupunktiosta. Kuten muussakin lääketieteellisessä tutkimuksessa, myös mahdolliset haittavaikutukset sekä syyt tutkimukseen osallistumisen peruuntumisesta tulisi raportoida. Hyvän akupunktiotutkimuksen erityispiirteistä löytyy tietoa täältä: Revised Standards for Reporting Interventions in Clinical Trials of Acupuncture (STRICTA): Extending the CONSORT Statement.
Akupunktiotutkimuksia kritisoidaan tyypillisesti siitä, että ne kaksoissokkotutkimusten sijaan voivat olla avoimia tai korkeintaan potilas pystytään pitämään pimennossa siitä, saako hän valeakupunktiota vai oikeaa akupunktiota. Kaksoissokkotutkimuksessa sekä potilaalta että hänen hoitajaltaan on salattu, minkälaista hoitoa potilas todellisuudessa saa. Kaksoissokkotutkimusten tekeminen akupunktiosta on haastavaa, koska useimmiten manuaalista hoitoa antava tietää tekeekö akupunktiota tai lumehoitoa. Useat tutkimukset vertaavatkin lumeakupunktion sijaan tai lisäksi akupunktiota vaivan tavanomaiseen lääketieteelliseen hoitoon, kuten lääkkeisiin.
Akupunktiotutkimuksissa on hyvä huomioida myös se, kuuluuko akupunktio/ kiinalainen lääketiede osana ko. maan perusterveydenhoidon piiriin, jolloin esimerkiksi kansallisesta terveydenhoitojärjestelmästä saadaan hyvinkin laajoja otoksia tutkimuksiin. Laajalla otoksella tarkoitan satoja tuhansia ihmisiä, esimerkiksi osassa Aasian maista, joissa akupunktio on osa perusterveydenhoitoa.
Mitä ongelmia ja haasteita akupunktiotutkimuksissa saattaa olla?
Ongelmana monissa akupunktiotutkimuksissa on se, että haittavaikutuksia ei ole raportoitu tai niistä on pelkästään todettu, että vakavia haittoja ei ollut. Tarkkoja lukuja tai analyysejä haitoista ei aina mainita, jolloin katsauksissa on vaikea tietää, miksi esimerkiksi koehenkilö on jättänyt tutkimuksen kesken.
Tutkimuskatsauksiin valikoituu usein tutkimuksia, joista puuttuvat tiedot muun muassa syistä pistevalinnoille ja hoitajien saamasta koulutuksesta. Vaihtelevat perusteet pistevalinnoille, käytetyille hoitometodeille (esim. perinteinen akupunktio, sähköakupunktio, korva-akupunktio, moksibustio, akupainanta) ja puutteellinen osaaminen hoitoa antavassa henkilökunnassa vaikeuttavat tutkimusten arviointia ja voivat johtaa katsauksissa esiintyviin ristiriitaisiin hoitotuloksiin. Katsausten kannalta täysin erilaisten metodien ja perusteiden sekoittuminen on kuitenkin perusteltua, kunnes hyvää akupunktiotutkimusta on tarpeeksi yhteenvetojen tekemiseen yksittäisten metodien osalta.
Akupunktiotutkimusten edistyessä voidaan päätellä paremmin sitä, mitkä lähestymistavat mahdollisesti antavat parhaat hoitovasteet tai kuinka hyvin akupunktio ylipäätään toimii kyseiseen vaivaan. Tästä johtuen joidenkin ristiriitaisten tulosten kohdalla saattaa olla tarpeen tarkastella parhaita tuloksia antanut lähestymistapa, joka antaa lisätietoja erityisesti alalla toimiville ammattilaisille.
Muutamia linkkejä tutkimuksiin:
*Cochrane-verkosto on arvostettu kansainvälinen tutkimusverkosto, joka tuottaa Cochrane-katsauksia eli tiivistelmiä lääketieteellisestä tutkimustiedosta vuosittain. Cochrane-katsauksissa kootaan kaikki saatavilla oleva tutkimustieto tarkasti rajatusta aiheesta, kuten kiinalaisesta lääketieteestä.
Tästä tutustumaan sivustoon: cochranelibrary.com. Hakusanalla ”acupuncture” löytyy tällä hetkellä englanniksi yli 15 000 katsausta ja sanalla ”chinese medicine” yli 12 000 katsausta.
*Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys ry – Finnacu: https://finnacu.fi/akupunktio-tutkimus/
Finnacun sivuilta löydät linkkejä englanninkielisiin akupunktiotutkimuksiin laajasti: akupunktion tutkimusnäytöstä yleistietoa, akupunktion turvallisuudesta (jota on tutkittu eniten), kivun ja migreenin hoidosta, naisten terveydestä, tutkimuksia akupunktiosta osana hedelmöityshoitoja, akupunktiosta syöpähoitojen tukena jne.
*Neljännesvuosittain ilmestyvä artikkelisarja uutisoi akupunktioon ja kiinalaiseen lääketieteeseen liittyviä systemaattisia tutkimuskatsauksia ja meta-analyysejä: kiinalainenlaaketiede.fi
Uutisartikkelit ovat tyyliltään raportoivia, eivätkä ne pyri arvioimaan julkaisuiden laatua tai kyseenalaistamaan niiden tuloksia. Katsauksien ja meta-analyysien tuloksia ja päätelmiä esitetään lyhyesti ja kansantajuisesti, suomeksi.
Artikkelisarjan pääasiallinen tavoite on esitellä, minkälaista tutkimusta akupunktiosta tehdään, minkä vaivojen kohdalla sitä on tutkittu ja millaisia tuloksia tutkimuksissa on saatu. Toinen tavoite on tuoda esille sitä, mihin akupunktiota maailmalla käytetään. Kolmas tavoite on herättää kiinnostusta kotimaiseen tutkimukseen ja vuoropuheluun akupunktion mahdollisista hyödyistä terveydenhuollon tukena.
*Kuten nimi kertoo: todisteisiin perustuvia akupunktiokatsauksia ja raportteja: http://www.evidencebasedacupuncture.org
Hieman ylempänä mainitsinkin jo tämän katsauksen: vuonna 2017 julkaistussa Acupuncture Evidence Project- raportissa summattiin akupunktion mahdollista näyttöä 122 sairauden hoidossa. Vahvaa näyttöä oli kahdeksan eri sairauden hoidossa. Kohtalaista näyttöä 38:n eri sairauden hoitamisessa ja heikosti positiivista/ epäselvää näyttöä 71 sairauden hoitamisessa. Sivustolta luettavissa tiivistettyjä raportteja tutkimuksista ja ziljoona lähdeviittausta tutkimuksista, joihin raportit perustuvat.
*Vuodesta 2006 kaikkien luettavissa ollut National Library of Medicine: PubMed.gov sisältää yli 32 miljoonaa viittausta biolääketieteelliseen kirjallisuuteen. Linkkejä artikkeleihin. Kiinalaisen lääketieteen saralta linkkejä tutkimuksiin muun muassa Tuina-hieronnasta, terveysliikunta Qigongista ja akupunktiosta.
Huuhaata, hömppää, uskotko todella kiinalaiseen lääketieteeseen?
Tutkimustiedon ja omakohtaisten kokemusteni valossa akupunktio on mun juttu eli uskon. Tutkimuksia tärkeämpää itselleni ovat kuitenkin omat tai asiakkaideni kokemukset. Tutkimuksia maailmalta luen mielelläni ja toivon tietysti että tutkimusmetodit ja raportointi kehittyvät ja ovat mahdollisimman luotettavia. Mystiikasta ja tarinoista on muodostunut aikojen saatossa lääketiedettä. Varhaishistoriassamme eri kansat ovat parantaneet sairaita samankaltaisin menetelmin, esimerkiksi karkoittaneet taudinaiheuttajia rituaalein ja tästä lääkinnälliset tiedot ja taidot ovat kehittyneet lääketieteelliseksi järjestelmäksi.
Kiinalaisessa lääketieteessä, kuten myös länsimaalaisessa on omat mustat aukkonsa ja eri koulukuntansa mutta tämä ei mielestäni vähennä kummankaan arvoa. Päinvastoin tämä haastaa hyvällä tavalla kriittiseksi esimerkiksi tutkimuksia ja havaintoja kohtaan sekä toisaalta myös olemaan avoin uusille mahdollisuuksille. Kaikkea ei ole pakko uskoa mutta esimerkiksi hoitajana minun on ymmärrettävä kiinalaisen lääketieteen kokonaisuudet ja käsitteet, että ymmärrän asiakkaideni tuntemuksia mahdollisimman hyvin ja pystyn auttamaan parhaan taitoni mukaan. Ehkä juuri sinua.
Tutkimuksia tulee ja menee ja niitä tarvitaan aina lisää, oli kyse sitten kiinalaisesta tai länsimaalaisesta lääketieteestä. Mikään ei koskaan muutu, jos mikään ei muutu. Tutkimuksissa on hyvä huomioida myös niiden tilaajat taustalla, esimerkiksi yliopistot tai lääkeyritykset. Lähdekritiikki on tärkeää pitää mielessä tarkasteltaessa erilaisia tutkimuksia.
**********
Koulumme avasi keväällä 2021 meille opiskelijoille tarkoitetun, koulumme ylläpitämän tutkimuskirjaston, josta löytyy tällä hetkellä tutkimuskatsauksia kiinalaisesta lääketieteestä noin 350 artikkelin tai tiivistelmän verran. Valitsin kolme mielenkiintoista ja kattavaa akupunktiotutkimusta. Näistä tutkimuksista kirjoitin oman erillisen postauksensa, joten jatka lukemista blogipostauksessa: Kiinalainen lääketiede: taruista tieteellisiin tutkimuksiin 2/2, jos haluat tutustua tutkimuksiin. Tutkimukset ovat englanninkielisiä (englanniksi tutkimustietoa löytyy eniten). Tiivistin lyhyesti sisältöjä suomeksi, vapaasti käännettynä. Käsittelen alussa lyhyesti myös akupunktioneuloitusten plasebovaikutuksia.
Lähteet: Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys ry – FinnAcu
Kiinalaisen lääketieteen Akatemia ja kiinalaisen lääketieteen asiantuntijasivusto: kiinalainenlaaketiede.fi
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
National Library of Medicine: Pubmed
Evidence Based Acupuncture: https://www.evidencebasedacupuncture.org/