Akupunktiosta tehdyistä tutkimuksista pitäisi puhua Suomessa enemmän, sillä tutkittua tietoa löytyy paljon. Tutkittu tieto myös vähentää valheellista raportointia ja lisää faktuaalista sekä asiallista keskustelua. Kenties tärkeimpänä osana lukuisia julkaisuja on, että akupunktioon liitettävät sivuoireet ovat yleensä hyvin vähäisiä ja akupunktio on todettu moneen kertaan turvalliseksi hoitomuodoksi kun sen tekee kouluttautunut akupunkturisti.
Postauksen loppuosasta löydät kolme valitsemaani tutkimusta ja aiemmasta blogitekstistäni Kiinalainen lääketiede: taruista tutkimuksiin 1/2 löydät linkkejä tutkimustuloksia julkaiseville ja niitä käsitteleville sivustoille. 1/2-osassa myös akupunktiotutkimusten haasteista. Tätä ennen vielä lyhyesti plasebotutkimuksista.
Plaseboa vai ei?
Plasebokontrolloiduissa tutkimuksissa akupunktioryhmän ja plaseboryhmän ero jää usein niin pieneksi että sitä ei katsota tieteellisesti merkittäväksi. Tällä perusteella skeptikot usein sanovat akupunktion tehon perustuvan pääasiassa plaseboon. Mikään määrä erinomaisia tuloksia muun tyyppisistä tutkimuksista ei useinkaan skeptikon mieltä muuta.
- 1) Kattava meta-analyysi akupunktion turvallisuudesta: Petra Bäumler, Wenyue Zhang, Theresa Stübinger &
Dominik Irnich: Acupuncture-related adverse events: systematic review and meta-analyses of
prospective clinical studies. Julkaistu 6.9.2021.
Liitän tähän 18 sivuisen tiivistelmän analyysista, TÄSSÄ. Pidempi tutkimus löytyy myös netistä (42 sivua). Analyysin mukaan akupunktiota voidaan pitää potilasturvallisena hoitomuotona ammattilaisen tekemänä. Tässä meta-analyysissä summattiin 7679 julkaisua aiheesta. (Meta-analyysissa analysoidaan samasta aiheesta tehtyjä tutkimuksia yhdistämällä niitä yhdeksi suureksi aineistoksi, jonka tarkoituksena on saada aikaan synteesi ja antaa kysymyksestä yksittäisiä tutkimuksia vahvempaa näyttöä).
Akupunktion turvallisuudesta löytyy eniten tutkimuksia, siksi erityisesti halusin tähän yhden meta-analyysin aiheesta.
- 2) Tutkimus akupunktiosta ahdistuneisuuden hoidossa. Tutkimuksen mukaan 1-30 % maailman väestöstä kärsii jonkinasteisesta ahdistuksesta. Lääketieteen ammattilaiset luokittelevat tällä hetkellä erilaiset ahdistuneisuusoireet 13:een eri alaluokkaan. Näihin alaluokkiin kuuluvat oireina esimerkiksi kipu, paniikkihäiriöt, unettomuus, hengenahdistus ja sykevaihtelut. Ahdistuneisuus on monimutkainen ja laaja-alainen olotila, jota yleisesti hoidetaan lääkityksellä. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan akupunktio on tehokas hoitovaihtoehto ahdistuneisuuteen ja masennukseen verrattaessa esimerkiksi hoitotapoihin, joihin kuuluu osana psykoterapia. Tässä LINKKI tutkimukseen.
Ahdistuneisuusoireilut ovat valitettavan tuttuja monelle, joten aihe-alueena erittäin tärkeä. Apua on kuitenkin saatavilla.
Kolmanneksi tutkimukseksi valitsin alaselkäkipuja käsittelevän tutkimuksen, joka on julkaistu 2018. Alaselkäkipuja (low back pain, LBP) on Maailman terveysjärjestön mukaan kuudella tai seitsemällä ihmisellä kymmenestä. Alaselkävaivat ja niskakivut saattavat huonontaa elämänlaatua merkittävästi.
Tässä tutkimuksessa oli laaja otos Korean kansallisesta terveydenhoitojärjestelmästä, jossa akupunktio kuuluu perusterveydenhoidon piiriin. Tutkimuksessa vertailtiin kahta noin 135 000 ihmisen alaselkäkipuryhmää (eli yhteensä otos 270 000 ihmisestä). Toiselle ryhmistä annettiin hoitona ns. tavallisen manuaalisen terapian ja harjoitteiden ohella akupunktiota. Akupunktiohoitoa saaneiden ryhmässä oli 37% pienempi riski joutua selkäleikkaukseen. Tutkimuksen mukaan erityisesti yli 60-vuotiailla akupunktiosta oli merkittävä apu alaselkäkipuihin. Kivun hoidossa on huomioitava, että on merkitystä myös sillä, onko kyseessä akuutti vai krooninen kipu, mitä esiintyy useammin iäkkäimmillä.
Klikkaa tästä TUTKIMUKSEEN.
Tämä tutkimus on vain yksi monesta mutta tuo esille mielestäni hyvin jo sitä, että akupunktiolla voidaan saada suotuisia tuloksia alaselkäkivuissa ja parantaa merkittävästi elämänlaatua ilman leikkausta. Tutkimustyö jatkuu ja hyvä näin.
Lähteet: Kiinalaisen lääketieteen asiantuntijasivusto: https://kiinalainenlaaketiede.fi/
Tutkimukset: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8422480/pdf/bmjopen-2020-045961.pdf
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5997340/?fbclid=IwAR1aO3STE8mCgpjNhXasxhPJsQmnqhltuiaY8faOGlh9g7dxWsa9A-WjyVo